Mitä kapitalistisen kokeilun jälkeen ?

Lontoon kokouksen jälkeen G20-maat ovat avanneet uuden lehden kapitalismin
uudelleenmäärittelyssä ja uudelleenorganisoimisessa. Tarvitaan uutta etiikkaa,uudenlaisia talousmalleja, uudenlaista ohjausta, uudenlaista ekologian huomioonottamista ja ennen kaikkea uutta määritelmää tulevaisuuden vastuulliselle talousjärjestelmälle.

Heikki Hakala on osunut jälleen lähelle asioiden ydintä(ESS 02.04) viittaamalla Marxin teoretisoimiin käsitteisiin pääomien kasautumisesta sekä työn ja pääoman irtautumisesta toisistaan. Hän viittaa myös ahneuteen kapitalismin käyttövoimana sekä siihen että pankkiirien ahneus on aiheuttanut jo nyt enemmän tuhoa kuin terroristit.
Eikä näitä talousrikollisia saada vastuuseen, koska oikeusjärjestelmät ovat suojanneet taloudellisen toiminnan erityisjärjestelyin. Oikeusnormistot ovat vapauttaneet pääoman,ja varsinkin finanssipääoman, yhteiskunnallisesta ja ympäristösuojeluvastuusta.
On välttämätöntä uudistaa oikeusnormistoja ja kansainvälistä talousoikeutta.

Mielestäni Heikki Hakala on oikeassa, ollessaan huolissaan liberalismin kohtalosta tässä ultrakapitalistien (markkinaliberalistien) aiheuttamassa kaaoksessa.
Modernin liberalismin ja sosiaali-liberalismin lähtökohta on ollut vapaamielisyys ja yksilön sekä yhteiskunnan etujen sovittaminen toisiinsa siten, että vältettäisiin vahvimpien toimijoiden kapitalistinen mielivalta tai valtiokapitalismi tai autoritaarinen pakkovalta.
Esimerkiksi Kiinan kommunistien ohjaaman ”autoritaarisen kapitalismin” malli ja houkutus voi olla lännen peruskapitalisteille vastustamaton. Kiinassa valtio pakottaa kansalaiset kapitalistiseen tuotantoon ja kuluttamiseen. Ei ole oppositiota, ei kritiikkiä,ei kapitalistisen tuotannon vastaista toimintaa.

Itä sanelee nousevalla kapitalismillaan maapallolle tuhoisia ehtoja. Lännen on kuunneltava arabimaiden ja Kiinan lainoittajia, koska velkariippuvuuksiensa takia USA on savijaloilla seisova jättiläinen. Tästä kuilusta tultaneen hahmottamaan uuden taloudellisen järjestelmän perusteita.
Ongelma on sikäli mielenkiintoinen, että sen tulee pystyä turvaamaan yhteiskuntarauha ja maapallon eri kansojen tasapuolinen talouskehitys, koska ekologinen ympäristö ei kestä jatkuvaa kasvua, mutta ei myöskään väestöryhmien kurjistumista.
Uusia energiamuotoja joudutaan kehittämään kiihtyvällä vauhdilla(aaltoenergia, geoterminen lämpö, tuuli, aurinko, sähkömagneettiset vaihtuvat kentät, ydinenergia ym.).

Kemikalisoituminen, ilmastohäiriöt, makean veden puute, viljelymaan pilaantuminen ja merien ryöstökalastus vaativat välitöntä korjausta. Kapitalismi voi ränsistyä niiden yhdessä aiheuttamiin laajoihin sosiaalis-poliittisiin katastrofeihin.

Erityinen ongelma tullee olemaan ekologisten reunaehtojen sanelema niukkuus.
Jatkuva tuotannon kasvu, tavarakaupan kasvu ja työllisyyden lisääntyminen ei ole mahdollista, koska maapallo ei kestä sitä. Joudumme sopeutumaan maailmanlaajuisesti niukkuuden ja säädellyn kulutuksen yhteiskuntaan. Myös työ jouduttaneen määrittelemään uudelleen. Kaikille kun ei tule riittämään työtä perinteisen tavaratuotannon parissa.

Maailman ympäristön globaali korjaaminen ja maapallon pelastamisen vaatima muu työ tullee imemään paljon työvoimaa. Meillä ei ole aikaa odottaa ”uuden sukupolven lapsia” tekemään rauhaa ja tasapainoa.

Miten kapitalismi kestää sen, kun jatkuva kasvu ei olekaan mahdollista ja murusia ei tipukaan riittävästi köyhimpien pöytiin, jotta massat saataisiin pysymään tyytyväisinä. Luulen ettei se sitä kestäkään ja siksi kapitalismin jälkeisen yhteiskunnan rakentaminen on aloitettava ajoissa.